OK, I admit it. This must be the weirdest thing I have ever knitted, but it works. It keeps my coffee hot in a class pot a way longer.

OK, myönnetään. Tämä on ehkä kummallisin juttu minkä olen ikinä neulonut, mutta se toimii. Se pitää kahvin paljon pidempään kuumana lasipannussa.

It is a wrap around and opens where there handle is.

Se on kiettaisujuttu, joka aukeaa sangan kohdalta.

It is fastened with coconut shell buttons.

Se kiinnitetään kookospähkinän kuoresta tehdyillä napeilla.

The lid warmer was not in the original plan, but I did not want to have any left-over yarn. Hence the lid was added in the end.

Kannenlämmitinosa ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta en halunnut jättää jämiä langasta, joten tuo osa ilmaantui teokseen lopuksi.

The buttons do not get my 100% approval. I would have preferred something in grey, but I do not know any good button shops in Bangkok. The coconut shell buttons were the only ones I could find. At least they match with coffee, if not with the yarn.

However, after this piece I feel very creative.

Napit eivät aivan saa 100% hyväksyntääni. Olisin mielummin valinnut jotain harmaata, muta en tiedä mistä Bangkokissa löytäisi hyvän nappikaupan. Kookospähkinän kuoresta tehdyt napit olivat ainoat, jotka löysin. No, ainakin niiden väri sointuu kahvin väriin, jos nyt ei ihan langan väriin.

Tämän työn jälkeen tunnen itseni hyvin luovaksi.

Sunnuntaina neuloin kahvipannumyssyn Nevada-langasta. Se on itseasiassa enemmänkin pannutakki kuin pannumyssy, eikä vielä ihan valmis. Minun täytyy löytää vielä kolme kivaa nappia, ommella ne kiinni pannutakkiin ja sen jälkeen voin postata täällä kuvan sekä pannusta, että sen uudesta takista.

The texture of knitted Nevada looks like this. The yarn was really nice and fast to knit and I would love to do more out of it, but what else couls I do from such a rich yarn. I am a fan of plain things when it comes to my clothes and therefore, cannot imagine anything made out of this yarn that I would wear. Anyway, knitting Nevada was divine.

Neulotun Nevadan pinta näyttää tältä. Lanka oli todella mukavaa ja nopeaa neulottavaa ja tekisin siitä miellelläni joitan muutkin, mutta mihin näin rikas lanka sopii. Omissa vaatteissani pidä yksikertaisista asioista, joten en oikein osaa kuvitella mitä pidettävää voisin tästä kyseisestä langasta tehdä. Joka tapauksessa Nevadan neulominen oli taivaallista.

Minulla on uusi kamera ja siksi voin vihdoin postata tänne uusia kuvia. Minulla on myös uusia lankoja.

I bought them from Big Knit Cafe, Sukhumvit soi 49, Bangkok. The shop is a cute cafe-yarn shop.

Ostin ne Big Knit Cafe-nimisestä paikasta Sukhumvit soi 49:stä, Bangkokista. Se on oikein söötti kahvila-lankakauppa.

White Lana Grossa’s Basic Tiramisu is 100% microfiber (polyamid), on bottom left in above picture. It might turn into a cover for an easy-chair. I bought only one skein, because I want to try and see how it will look before getting enough of it for the whole thing.

Valkoinen Lana Grossan Basic Tiramisu on 100% mikrokuitua (polyamidia), kuvassa yläpuolella vasemmassa alakulmassa. Siitä saattaa tulla nojatuolinpäällinen, jos se näyttää neulottuna mukavalta. Ostin sitä alkuun vain yhden kerän, koska haluan ensin kokeilla ja nähdä, ennen kuin hankin lankaa koko työhön.

A skein of Lana Grossa’s white Airwool (60% merino, 40% acrylic) I got for comparison. Which ever looks nicer will end up into final product.

Lana Grossan valkoisen Airwool (60% merinoa, 40% akryyliä) kerän ostin vertailun vuoksi. Kumpi kahdesta näyttää hauskemmalta päätyy lopulliseen tuotokseen.

GGH’s Nevada skein above I shall use to make a cosy for my presso coffee pot. The pot itself you can find in this post’s first picture.

GGH:n Nevada kerän yläpuolella käytän presso-kahvipannun myssyyn. Kahvipannu itte löytyy tämän merkinnän ensimmäisestä kuvasta.

Mondial’s gray Segreti (left above) I shall knit into a lap top cover. It will be a fitted bag with no handles and protect the lap top in my bag, which is usually full of files, folders, pens, pencils and such.

Mondialin harmaasta Segretistä (ylhäällä vasemmalla) neulon läppärin suojuksen. Siitä tulee läppärin kokonen pussi ilman kantoripoja ja se suojaa läppäriäni laukussani, joka on yleensä täynnä kansioita, muovitaskuja, kyniä, kumeja ja kamoja.

I also bought some new tools. A crocheting hook and bambu circulars. Former for the white trials and the latter for the grays.

Samalla hankin myös uusia työkaluja. Virkkuukoukku ja bambupyöröt. Ensimmäinen valkoisille kokeiluille ja jälkimmäinen harmaille.

You may think that I have abandoned knitting and blogging since there has been nothing happening here for a while. I have not, but my camera has abandoned me. I was not able to picture my last pieces and the only thing that I managed to picture, got stuck inside the broken camera until today. Since it is out now, I am here too posting the very only proof that I have done something. This is a scarf made out of left overs (once again) to my friend´s daughter. It is also a manifest of my ever deepening love for granny´s squares. I cannot help it any more. I just have keep producing more and more of them. In different colours and sizes. The scarf pictured here, I did during my winter holiday at home in Finland. I also made another one in old rose to the same friend´s other daugther and a triacular one in black and different shades of gray for an adult friend, but the two never got pictured :(

Toivottavasti ette luule, että olen hylkäämässä blogiani, koska Galaxsissa on ollut niin hiljaista viime aikoina. Ei, ei. En suikaan ole hylkäämässä mitään, mutta kamerani on hyljännyt minut. En ole kyennyt kuvaamaan tuotoksiani viime aikoina ja se ainoa, jonka onnistuin ikuistamaan on maannut risan kameran sisuksissa tähän päivään saakka. Postaankin ne heti tänne ja samalla postaan todistetta syvenevästä rakkaudestani isoäidin ruutuja kohtaan. En voi vastustaa niiden tekemisen ihanuutta. Minun pakko saada tehdä niitä lisää ja lisää eri väreissä ja kokoisina. Kuvan kaulahuivin tein jämistä Suomi-lomani aikana ystäväni tyttärelle. Tein myös toisen samanmoisen samaisen ystävän toiselle tyttärelle vanhan roosan värisenä ja kolmiohuivin mustasta ja eri sävyisistä harmaista yhdelle aikuisystävälleni. Valitettavasti noita kahta kamera ei enää huolinut muistikortille :(

Please, be aware that I am in process of buying a new camera. Stay tuned.

Ostan pian uuden kameran ja jatkan tällä samalla kanavalla.

I know the corners roll, but to that I say as the Thais say “Mai pen rai” (never mind).

Tiedän, että nurkat rullaantuvat, mutta siihen sanon vain niin kuin Thait sanovat eli “mai pen rai” (eli ei haittoo.

Phop kan mai, as they say in Thailand, meaning “see you next time”!

Eli phop kan mai, niin kuin Thaimaassa tavataan sanoa. Nähdään ensi kerralla

Poncho yritelmä näyttää nyt tältä. Pidän tästä yksinkertaisesta kuviosta, mutta arvaatte varmaan miksi reunat eivät näy kuvassa. Kun eivät ole suorat. Tekee mieli purkaa taas. Se taitaisikin olla vasta 11. kerta.

Löysin mallin Peippo-langalle. Jos opin ymmärtämään englanninkielisiä ohjeita, tulee langasta joskus virkattu poncho. Toivottavasti.

Since returning to Bangkok I have not knitted much. However, a week ago I found a really cute yarn shop-cafe with quite nice selection of yarns. I think I have to start to knit now, that I can buy something from there soon.

Due to lack of new, finished knits I post a picture of yet another tea cosy, I finished when I was at home. This one is fitted for a casserole. The cosy was made from left over yarn and designed by doing.

Palattuani Bangkokiin en ole juurikaan neulonut. Viikko sitten löysin viehättävän lankakauppa-kahvilan ja nyt pitäsi alkaa neuoa, että pääsisi sinne ostoksille.

Koska en ole kutonut, ei minulla ole mitään uutta esitettäväksi täällä, joten postaan kuvan Suomessa tekemästäni pannumyssystä. Tämän tein mittojen mukaan uunipadalle. Myssy syntyi jämälangoista ja malli siinä samalla kuin neuloin.

Päivi-Helena haastoi mukaan meemiin, jossa pitää kertoa miten olen pukeutunut. Olen menossa nukkumaan ja siksi pukeutunut pyjamaan. Jalassa minulla on valkoiset pyjamanhousut ja yläosana vanha, vihreä, hihaton teepaita, jossa edessä Buddhan kasvot kultaisena printtinä. Ei kovin eleganttia, mutta tarpeeksi viehättävää tapaamisen nukkumatin kanssa.

To make my outfit complete, I could wear the below pictured sleeping cap, that is actually a tea cosy for my eldest sister. It is not complete yet. The lining is missing and that I shall do next time when I am at home in Finland again.

Täydentääkseni asuani voisin pistää päähäni alla olevan yömyssyn, joka on itseasiassa pannumyssy toiselle sisarelleni. Se ei ole ihan valmis vielä. Siitä puuttuu vuori, jonka asennan paikalleen seuraavalla Suomen vierailullani.

And the meme (is this a word?) goes to anybody who wants it.

Ja meemi menee kaikille kiinnostuneille.

The bear lost his beret to a frog. I then reknitted the yarn into a lace beret to myself as planed a long time ago. The yarn used was Sandnesgarn’s Kitten Mohair, needles no 3,5 and the model from Moda magazine 6/2006. In my needles the beret turned out a way smaller than the one in the Moda picture. Unintentionally though, but better so.

Nalle menetti pienen baskerinsa purkurille. Minä sitten neuloin langasta itselleni pitsibaskerin vanhan suunnitelman mukaan. Lanka oli Sandnesgarnin Kitten Mohairia, puikot 3,5 ja malli Modan numerosta 6/2006. Minun puikoissani baskerista tuli paljon pienempi kuin Modan kuvassa. Se ei ollut tarkoitus, mutta itse asiassa pienempi on minulle parempi.

This is not exactly for very windy weather, but nice for the first cool autunm days.  

Baskeri ei ole ihan tuulenpitävää mallia, mutta ihan kiva syksyn ensimmäisille viileille päiville.